Usein kysyttyä Sääksilivessä

Sääksi eli kalasääski on kosmopoliitti eli se on levittäytynyt lähes koko maapallolle. Suomessakin se pesii koko maassa etelärannikolta pohjoisimpaan Lappiin saakka, kaikkialla missä vain on sopivia kalavesiä ja pesäpaikkoja tarjolla. Merkittävä osa sääksistä pesii soilla, mutta tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat myös kallioiset metsäalueet ja vesistöjen rannat ja saaret.

Sääksi on ollut tutkijoiden tehokkaassa seurannassa jo vuodesta 1971 alkaen. Viime vuodet sääksikanta on pysynyt vakaana. Parimäärä on noin 1 200. Vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa sääksi luokiteltiin edelleen silmälläpidettäväksi lajiksi, mutta vuoden 2019 tarkastelussa se arvioitiin elinvoimaiseksi.

Sääksen levinneisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Kahden ensimmäisen ja kolmannen atlaskartoituksen välillä levinneisyysalue on ehkä hieman laajentunut Keski-Suomessa, Kuusamon seudulla ja Lapissa. Kolmannen atlaksen aikana pesintä onnistuttiin varmistamaan yli 1 100 atlasruudulla.

 

Missä pesät sijaitsevat?

Seurannassa olevista pesistä kolme sijaitsee Satakunnassa ja yksi Lounais-Suomessa.

Miten koiraan ja naaraan erottaa toisistaan?

Sääksinaaras on kooltaan suurempi ja rakenteeltaan tukevampi kuin koiras. Rintaa koristava ruskeiden höyhenten muodostama rintavyö on yleensä naaraalla näyttävämpi ja suurempi kuin koiraalla. 

Mitä sääksi syö?

Sääksen ravinto koostuu lähes yksinomaan kaloista. Yleisin saaliskalalaji satakuntalaisilla kamerapesillä on lahna. Saaliskalavalikoimaan kuuluvat myös muut särkikalat, hauki, ahven, ruutana ja lohikalat.

Pesä, munat ja poikaset

Millainen sääksen pesä on? Mitä rakennusmateriaaleja sääksi käyttää?

Sääksen pesä on useimmiten puun latvassa sijaitseva suuri risulinna. Pesänsä ulkoreunojen rakentamiseen sääksi käyttää kuivia oksia ja risuja. Sisustamista varten se kiikuttaa kynsissään pesälle muun muassa jäkälää, sammalta, turvepaakkuja ja kaarnaa.

Keväisin muutolta palattuaan sääksipari remontoi yleensä vanhan tutun talven jäljiltä ränsistyneen pesänsä entistä ehompaan kuntoon. Kesän edetessä ja pienten poikasten kasvaessa sääkset toimittavat edelleen keppejä ja sisustusmateriaalia pesälle. Edellisinä vuosina Ossi ja Alma ovat kunnostautuneet erityisesti pesän laitojen korottamisessa siten, että poikaset säilyvät hyvässä turvassa ja piilossa ulkomaailman uteliailta katseilta.

Kuinka monta munaa sääksi munii?

Sääksi munii 2-4 munaa 1-3 päivän välein huhtikuun loppupuolella ja aloittaa haudonnan heti ensimmäisen munan munittuaan. Tavallisesti munia on kolme, kuten myös satakuntalaisilla kamerapesillä joka vuosi kameraseurannan aikana vuosina 2017-2019. 

Keväällä 2017 Alman ja Ossin ensimmäinen muna munittiin 26.4. Kesällä 2018 kolmesta munasta ensimmäisenä (27.4.) munittu muna jäi kuoriutumatta. Vuonna 2019 Alman ja Ossin edellisiä keväitä myöhäisemmästä paluusta huolimatta muninnan osalta aikataulu oli samanlainen kuin aikaisempina vuosina ja ensimmäinen muna munittiin 25.4.

Kuinka kauan haudonta kestää?

Haudonta-aika on 34-38 vuorokautta, eli noin viisi viikkoa. Keskimääräinen haudonta-aika on 37 vuorokautta, mikä on myös ollut yleisin haudonnan kesto Alman ja Ossin pesällä vuosina 2017-2018.

Kumpi aikuisista sääksistä hautoo?

Molemmat sääksiemot osallistuvat munien hautomiseen, mutta päävastuu hautomisesta on naaraalla. Koiras saa usein haudontavuoron tuotuaan kalan naaraalle, joka lähtee pesän ulkopuolelle ruokailemaan. Illalla naaras asettuu yöpuulle pesään ja hautoo yön yli.

Miten sääksiemot huolehtivat pesäpoikasista?

Poikasten kuoriuduttua naaras lämmittää ja suojaa niitä pesässä noin neljä viikkoa kunnes niiden oma lämmönsäätelykyky on tarpeeksi kehittynyt. Koiraan vastuulla on ravinnon hankkiminen koko perheelle, ja naaras huolehtii poikasten syöttämisestä. Kun poikaset eivät enää ole riippuvaisia naaraan tarjoamasta lämmöstä ja suojasta, siirtyy siihen asti koiraan tehtäviin kuulunut pesän vartiointi naaraan vastuulle.

Milloin poikaset oppivat lentämään ja lähtevät pesästä?

Poikaset ovat lentokykyisiä 7-8 viikon ikäisinä. Alman ja Ossin vuosina 2017-2018 lentoon lähteneet viisi poikasta lähtivät ensilennoilleen 49-51 päivän, eli noin seitsemän viikon ikäisinä. Lentämään opittuaankin poikaset viettävät runsaasti aikaa pesässä ja sen lähistöllä, koska emot toimittavat saaliskalat pesään. Vuoden 2018 poikaset vierailivat pesällä vielä noin kuukauden ajan ensilentonsa jälkeen.

Kevätmuutto, syysmuutto ja talvehtiminen

Milloin sääkset saapuvat pesälle keväällä ja aloittavat pesinnän?

Sääkset palaavat kevätmuutoltaan pesimäalueilleen Etelä-Suomessa huhtikuussa. Ensimmäiset palaajat saapuvat satakuntalaisille pesille huhtikuun alkupuolella. Koiraat saapuvat yleensä hieman naaraita aikaisemmin. Alma on kuitenkin palannut muutolta joka vuosi ennen Ossia. Keväällä 2017 Alma havaittiin pesällä ensimmäisen kerran 9.4., neljä päivää aikaisemmin kuin Ossi, josta ensimmäinen havainto saatiin 13.4. Keväällä 2018 Alma palasi 11.4., kun taas Ossi saapui edellisvuotiseen tapaansa 13.4. Keväällä 2019 sekä Alma että Ossi palasivat pesimäsuollensa useita päiviä myöhemmin kuin edellisinä vuosina, Alma 15.4. Ja Ossi 18.4.

Milloin sääksien syysmuutto alkaa?

Sääksien syysmuutto ajoittuu elo-syyskuulle. Sääksiperheestä ensimmäisenä syysmuutolle lähtee naaras. Vuonna 2017 Alma havaittiin pesällä viimeistä kertaa 7.8. ja vuonna 2018 viikkoa myöhemmin, 14.8. Naaraan lähdettyä koiras jää vielä huolehtimaan poikasista ja jatkaa koko kesän kestäneitä kalatoimituksiaan pesälle, kunnes poikaset ovat oppineet saalistamaan itsenäisesti. Kauden viimeiset havainnot Ossista pesällä ovat olleet elo-syyskuun vaihteessa: 1.9.2017 ja 31.8.2018. Myös pisimpään pesällä viihtyneet poikaset ovat poistuneet synnyinseuduiltaan viimeistään koiraan lähdettyä muutolle.

Kesän 2019 epäonnistuneen pesinnän jälkeen Alma havaittiin omalla pesällään viimeisen kerran 25.7. Syysmuutolle Alma ei kuitenkaan lähtenyt edellisiä vuosia aikaisemmin, vaan se havaittiin vielä 18.8. vierailemassa toisella satakuntalaisella kamerapesällä. Ossi pysytteli reviirillään Alman jo lähdettyä, mutta viimeinen havainto Ossista saatiin jo 11.8., mikä on huomattavasti aikaisemmin kuin edellisinä vuosina. 

Missä sääkset viettävät talven?

Suomen sääkset suuntaavat talveksi tropiikkiin ja suurin osa talvehtii Afrikassa. Länsi-Afrikka on erityisen suosittu kohde Suomessa pesivien sääksien keskuudessa, vaikka havaintoja talvehtivista suomalaisista sääksistä on saatu eri puolilta Afrikkaa aina Etelä-Afrikkaa myöten. Satakuntalaisilla kamerapesillä pesiviä sääksiä ei ole varustettu satelliittilähettimillä, joten niiden yksilöllisistä talvehtimispaikoista tai muuttoreiteistä ei ole tietoa.

Pesä #1 – Alma & Ossi

Missä pesä sijaitsee?

Alman ja Ossin pesä sijaitsee satakuntalaisen suon laidalla noin kahdeksan metriä korkean männyn latvassa. 

Kuinka kauan sääkset ovat pesineet seurannassa olevassa pesässä? Mitä aiemmista pesinnöistä tiedetään?

Seurannassa oleva pesä on 15-20 vuotta vanha tekopesä ja sääkset ovat pesineet pesässä ainakin vuodesta 2005 lähtien. Pesässä vuosina 2005-2018 pesineet sääkset ovat onnistuneet pesinnöissään joka vuosi. Kuutena vuotena poikasia oli kolme (2006-2009, 2011 ja 2017), seitsemänä vuotena kaksi (2005, 2010, 2012-2013, 2015-2016 ja 2018) ja ainoastaan yhtenä vuotena poikasia oli vain yksi (2014). Näin ollen vuosina 2005-2018 keskimääräinen pesimistulos pesällä on ollut 2.36 poikasta. Joinakin kahden poikasen vuosina pesästä on löytynyt myös kolmas, kuoriutumaton muna. Kesällä 2019 pesintä epäonnistui katkaisten jo 14 vuotta yhtäjaksoisesti kestäneen onnistuneiden pesintöjen sarjan.

Mitä Almasta ja Ossista tiedetään? Kuinka vanhoja ne ovat ja kuinka kauan ne ovat pesineet seurannassa olevassa pesässä?

Kameraseuranta pesällä alkoi vuonna 2017 ja koko seurannan ajan pesässä on pesinyt Ossiksi ja Almaksi nimetty pariskunta. Rengastustietojen mukaan Ossi-koiras on syntynyt Sastamalan Karkussa vuonna 2009, joten alkukesällä 2019 se juhli 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Alma-naaras on renkaaton eikä sen synnyinpaikasta tai iästä ole tietoa. Alman ikää ei myöskään ole mahdollista arvioida esimerkiksi pukutuntomerkkien perusteella. Aiempien pesintöjen tietojen perusteella Alman iästä voidaan kuitenkin tehdä epäsuoria päätelmiä.

Ossi on tavattu pesällä ensimmäisen kerran vuonna 2014. Siitä, onko Alma ollut Ossin puoliso jo tuolloin, ei ole varmaa tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että vuosina 2012-13 pesällä oli vielä eri naaras, jonka puolisosta taas ei ole varmaa tietoa. Alma on siis voinut olla pesän naaras aikaisintaan vuodesta 2014 alkaen. Tuolloin poikasia oli vain yksi, minkä voisi selittää nuoren naaraan kokemattomuus. Tästä ei kuitenkaan ole mitään todisteita ja yhden poikasen vuoteen voi olla myös muita syitä. Vuosi 2017, jolloin poikasia oli kolme, on ensimmäinen vuosi jolloin Alman tiedetään varmasti olleen pesän emäntänä. Kolmen poikasen kasvattaminen onnistuneesti normaalissa aikataulussa kuitenkin viittaa siihen, ettei Alma ole ihan kokematon. Voidaan siis päätellä, että jos Alma olisi aloittanut 4-vuotiaana heti 2014, niin vuonna 2019 se olisi 9-vuotias. Jos Alma olisi kuitenkin aloittanut jo 3-vuotiaana vasta 2016, niin sen voidaan joka tapauksessa arvella olevan nyt vähintään 6-vuotias.

Miten Alman ja Ossin erottaa toisistaan?

Alma on kooltaan suurempi ja rakenteeltaan tukevampi kuin sirorakenteinen Ossi. Kuvaan on merkitty tuntomerkkejä, joiden perusteella Alman ja Ossin voi erottaa toisistaan.

1. Alman rinnan yli kulkeva ruskeiden höyhenten muodostama rintavyö on selvästi muhkeampi ja näyttävämpi kuin Ossin vaatimattomampi rintakoriste.
2. Ossilla on rengas oikeassa jalassa, kun taas Alma on renkaaton.
3. Ossin oikeassa silmässä on tumma täplä. Ossin silmät ovat väriltään haaleankeltaiset verrattuna Alman kirkkaankeltaisiin silmiin.
4. Sääksen silmiä reunustava valkoinen viiru erottuu Almalla silmien alapuolella selvästi ja lähes katkaisee silmän yli kulkevan tumman raidan. Ossilla silmien alapuolella oleva vaalea viiru ei erotu yhtä selvästi, ja tumma raita näyttää kulkevan katkeamattomana silmän yli.
5. Ossilla on nokan yläpuolella vaaleat läikät, kun taas Alman nokan yläpuolinen kuviointi muodostuu kauttaaltaan tummista viiruista.
6. Almalla on nokan alapuolella enemmän tummia höyheniä kuin Ossilla.

Miten sääksipari sai nimensä?

Satakunnan sääksien tiimi nimesi Ossin. Ossi onkin osuva nimi sääkselle, jonka englanninkielinen nimitys osprey juontaa juurensa latinankieliseen sanaan ossifragus, joka kirjaimellisesti tarkoittaa luunmurtajaa. Alma sen sijaan sai nimensä Satakunnan sääksien Facebook-sivulla järjestetyn äänestyksen perusteella.

Mitä kaloja Ossin ja Alman saaliskalavalikoimaan kuuluu?

Ossin ja Alman talouden ruokalistalla ylivoimaisesti yleisin herkku on lahna, jonka osuus kaikista saaliskaloista vuonna 2018 oli yli kaksi kolmasosaa ja vuonna 2019 jopa yli kolme neljäsosaa. Myös muut särkikalat kuuluvat Ossin säännölliseen saaliskalavalikoimaan, kun taas ahven, hauki, lohikalat ja kuha ovat hieman harvinaisempia herkkuja. Kalastusreissulta palattuaan sääksikoiras syö usein osan kalasta ennen kuin tuo sen pesässä odottaville naaraalle ja poikasille. Kesällä 2019 Ossin pesälle tuomista kaloista hieman yli 40 % oli kokonaisia ja lopuista noin 60 %:sta Ossi oli syönyt ensin osansa. 

Muita kysymyksiä

Miten sääksikamerat saavat virtansa?

Kuvanvälityksen virransyöttö perustuu etäohjattuun kevyeen aurinkosähköjärjestelmään, minkä takia lähetykset eivät ole alkukaudesta päällä pimeään aikaan. Virranhallinnallisista syistä vaihtoehtoiset näkymät saattavat olla poissa käytöstä läpi kauden.

Miten kuvanvälitys on toteutettu tai kamera asennettu?

Pesien tasolle on asennettu sääsuojattu ja maastoutettu kamera, josta löytyy mikrofoni. Asennustyöt tehdään tikapuilla. Projektin alkupuolella kamera asennettiin kiipeämällä. Kameran kuva välitetään mobiiliyhteyksien läpi kaiken kansan nähtäväksi YouTube-palveluun. Kameroissa on etäohjaus.

Miten kamerat toimivat yöllä?

Pääkameroissa on valovoimainen sensori. Pesiltä löytyy myös infrapunaledit, joita käytetään vain poikkeustilanteissa. Valoisaan kesäaikaan pääkameroiden lähetys on vain lyhyen aikaa täysin pimeä, kun lähetys on päällä ympäri vuorokauden.